Tukea arkeen

Hoidot voivat olla raskaita. Jos oma vointi sallii, liikunta auttaa jaksamaan sekä fyysisesti että psyykkisesti. Vaikka ruokahalu olisi huono, on tärkeää syödä edes jotakin, jotta elimistö saa riittävästi ravintoa kestääkseen hoidot. Ruokavaliota voidaan joutua muuttamaan ja esimerkiksi sisällyttämään siihen painon ja lihasten ylläpitämiseksi sellaisiakin ruokia, joita ravitsemussuosituksissa ei yleensä suositella. Asiasta kannattaa keskustella lääkärin, sairaanhoitajan tai ravitsemusterapeutin kanssa.^1,3

Suurin osa hoitojen haittavaikutuksista menee ohi hoitojen päätyttyä. Hoidot voivat kuitenkin jättää pysyviäkin muutoksia, ja siksi on terveiden elämäntapojen merkitys korostuu hoitojen jälkeen. Erityisen tärkeää on tupakoinnin lopettaminen, säännöllinen liikunta ja ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio, jossa päivittäisestä energian kokonaissaannista 45–60 % on hiilihydraatteja, 25–40 % rasvaa, 10–20 % proteiinia ja jossa kiinnitetään huomiota riittävään kuitujen, vitamiinien ja kivennäisaineiden saantiin.^1,4

Syöpädiagnoosin saaminen koettelee mielenkin jaksamista. Asian kanssa ei pidä jäädä yksin. Tunteita kannattaa työstää läheisten kanssa. Jos ulkopuoliselle puhuminen on helpompaa, kannattaa kysyä hoitopaikasta sopivia kontakteja. Suomen Syöpäpotilaat ry:n Facebookissa toimivassa Lymfooma-potilasverkostossa
(www.facebook.com/groups/lymfooma) voi myös jakaa sairastamiseen liittyviä asioita vertaisten kesken.^1,2