Tietoa KLL:stä

KLL vaatii tavallisesti hoitoa vain edetessään nopeasti tai aiheuttaessaan oireita. Hoidon aloittaminen oireettomassa vaiheessa on potilaalle haitallisempaa kuin pelkkä seuranta. Hoitoa vaativia oireita voivat olla muun muassa luuydintoiminnan heikkeneminen, pernan suurentuminen tai huomattavat imusolmukesuurentumat.^1,2

Vaikka parantavaa hoitoa ei ole, on lääkehoitovaihtoehtoja useita. Hoidon valintaan vaikuttavat esimerkiksi potilaan ikä ja kunto, muut sairaudet ja lääkkeet, hoidon kesto (määräaikainen vai jatkuva) sekä eri lääkeryhmille tyypilliset haittavaikutukset. Nuoremmilla, hyväkuntoisilla potilailla hoidolla tavoitellaan remissiota. Iäkkäämmillä ja monisairailla hoidon tavoitteena voi olla oireiden helpottaminen.^1,2

KLL:aa voidaan hoitaa sekä perinteisillä kemoimmunoterapiahoidoilla (solunsalpaajien ja vasta-aineen yhdistelmät) että KLL:aan kohdennetuilla täsmälääkkeillä. Joillakin hyväkuntoisilla 60–65-vuotiailla potilailla voidaan harkita kantasolusiirtoa. Hoitoja voidaan antaa niin infuusioina sairaalassa kuin tabletteina kotona, ja niiden aikana potilaan vointia ja tilaa seurataan säännöllisesti.^1,2

Vaikka parantavaa hoitoa ei ole, on lääkehoitovaihtoehtoja useita.”

KLL-potilaan hoitotiimiin voivat kuulua esimerkiksi onkologi (syövän diagnosointiin ja hoitoon erikoistunut lääkäri), hematologi (verisairauksien diagnosointiin ja hoitoon erikoistunut lääkäri), patologi (potilaiden kudos- ja solunäytteitä tutkiva lääkäri), radiologi (kuvantamismenetelmiin perustuvien sairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon erikoistunut lääkäri), kardiologi (sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksien diagnosointiin ja hoitoon erikoistunut lääkäri) ja palliatiivinen (oireita lievittävä) hoitotiimi.

Ennen vastaanottokäynnille menoa voi olla järkevää kirjoittaa mahdolliset kysymykset ja mietityttävät asiat muistiin, jotta ne muistaa ottaa puheeksi lääkärin tai hoitotiimin kanssa. Perheenjäsenen tai muun läheisen voi ottaa vastaanotolle mukaan tueksi ja muistiinpanoja tekemään.

Kerro vastaanotolla yleisoireistasi (esim. tahaton laihtuminen, selittämätön väsymys, kuumeilu ja voimakas yöhikoilu) ja mahdollisista infektioista. Mikäli oireesi lisääntyvät tai muuttuvat, ota yhteys terveydenhuoltoon, jotta seurantaa voidaan tihentää. Kohonneen ihosyöpäriskin vuoksi omaa ihoa tulee tarkkailla, ja epäilyttävät ihomuutokset näyttää lääkärille.^3,2

Oireetonta KLL:aa voidaan seurata ilman lääkehoitoa jopa vuosien ajan, ja osalla potilaista sairaus ei koskaan etene oireiseksi.”